Routasuojaus on yksi rakentamisen perusasioista ja sen tulee toimia luotettavasti vähintään 50 vuotta. Jälkeenpäin routaeriste on kallis ja työläs uusia, joten routaeristeenä käytettävä tuote kannattaa valita kerralla kunnolla. Routaeristeen tärkein ominaisuus on luotettavuus!
Routaeristeeltä vaadittavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi veden imeytyminen pitkäaikaisessa upotuksessa ja jäädytys-sulatuskestävyys. Nämä arvot tulee olla tuotteille määritelty, jotta niitä voidaan käyttää routaeristeenä. Kyseiset standardien mukaiset testit yhdessä kuvaavat hyvin olosuhteita, joihin routaeriste joutuu. Nämä ominaisuudet vaikuttavat myös routaeristeenä käytettävien tuotteiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoon, joka puolestaan yhdessä sijaintipaikkakunnan kanssa ratkaisee sen, miten paksua eristettä tulee käyttää. Finnfoam-tuotteiden upotuskokeen arvo WL(T)0,7 on markkinoiden pienin. Parhailla routaeristämiseen tarkoitetuilla EPS-tuotteilla kyseinen arvo on WL(T)1 ja heikoimmilla luokkaa 4-5. Suurin ero on kuitenkin jäädytys-sulatuskestävyydessä. Finnfoam-eristeillä päästään arvoon FTCD(1) ja huonoimmilla routaeristämiseen tarkoitetuilla EPS-eristeillä arvo voi olla luokkaa 9. Tästä tulee valtava ero tuotteiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvojen välillä, minkä vuoksi vaadittava EPS-tuotteen eristyspaksuus saattaa olla jopa kaksinkertainen Finnfoamiin verrattuna. Lisäksi Finnfoam-eristeet kestävät selkeästi paremmin pitkäaikaista kuormitusta ja sen vuoksi säilyvät varmemmin ehjänä rakentamisen ja rakennuksen käytön aikana.
Alla olevassa kuvassa on verrattu eri routaeristeiden kosteuspitoisuutta pitkäaikaisen upotus- ja jäädytyskokeen aikana. Kuva kertoo neljän vuoden testijakson aikana eri eristeiden välille syntyvän huomattavan eron.
Passiivi- ja nollaenergiataloissa alapohjasta vuotava hukkalämpö on niin pientä, että routaeristeiden paksuutta on kasvatettava suorilla seinän osilla 50 % ja ulkonurkissa noin 1,5 m etäisyydellä jopa 100 %. Toinen vaihtoehto on levittää routaeristystä leveämmälle ja asentaa esimerkiksi 3 levyä rinnakkain jolloin päästään 1,8 metrin routaeristysleveyteen.
Finnfoam kestää hyvin vaativissakin olosuhteissa, esimerkiksi tulvissa tai kuivatusjärjestelmän tehon heikennyttyä. Finnfoamin täysin yhtenäiseen ja suljettuun solurakenteeseen ei pääse sisään puunjuuria tai vettä eikä sen mukana kulkeutuvaa maa-ainesta. Finnfoam-routaeriste ei tarvitse toimiakseen kuivatusjärjestelmiä tai suojamuoveja. Aikoinaan yleisesti käytettyjä suojamuoveja ei saakaan asentaa koskaan Finnfoamin päälle, koska vesihöyryn virtaussuunnat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kuivatusjärjestelmät eli salaojat ovat kuitenkin erittäin tärkeä osa muiden rakennusosien toiminnassa ja kestävyydessä eikä niitä saa koskaan jättää pois.
Routaeristeen on pysyttävä aina kuivana. Vettynyt routaeriste ei toimi eristeenä ja jäätyessään se voi rikkoutua ja tämän takia routaeristeelle pitää olla aina jäätymis-sulamiskestävyystesti tehtynä. Finnfoamin täysin yhtenäinen ja suljettu solurakenne ei vety, vaikka se olisi täysin veden alla pitkään ja välillä myös jäätyisi.
Vaakaan asennettuun routaeristeeseen kohdistuu usein yläpuolisen maanpaineen lisäksi muita kuormia. Nämä ovat yleensä lähinnä pistemäisiä kuormia kuten ajoneuvoliikennettä, maisemointikiviä jne. Eristeen päälle asennetulla yli 30 cm:n maakerroksella näiden pistekuormien vaikutus voidaan jakaa suuremmalle alalle. Paras teho routaeristeelle saadaan, kun se asennetaan mahdollisimman lähelle maan pintaa (vähimmäiskerrospaksuus mursketta eristeen päällä on 30 cm).
Lujalla ja vesitiiviillä Finnfoam-lämmöneristeillä parannetaan selkeästi maanvaraisen laatan toimivuutta ja rakenteen vikasietoisuutta. Rakenteen vikasietoisuus kyvyllä tarkoitetaan rakenteen kykyä kestää normaaliolosuhteita suurempaa kosteusrasitusta ja sen onkin yksi tärkeimmistä rakenteen toimivuuden ja pitkäikäisyyden takeista. Kun lämmöneriste on laatan alla, rakenne on selvästi vikasietoisempi mm. vesivahinkoja vastaan. Passiivi- ja nollaenergiataloissa alapohjan eristepaksuuksia kasvatettaessa on erittäin tärkeää kasvattaa samassa suhteessa eristeen puristuslujuutta. Jos näin ei tehdä, alhaisen puristuslujuuden eristeiden kasaanpuristuma kasvaa ja johtaa ikäviin ja mahdollisesti jopa kalliisiin korjauksiin, kun jalkalistoja pitää tiputtaa alaspäin ja märkätiloissa korjata revenneitä vedeneristeitä. Alla on kerrottu tästäkin asiasta tarkemmin!
Maassa alapohjan eristeiden alla on suhteellinen kosteusprosentti aina 95-100 %. Tämän takia on tärkeää, että lämmöneristeellä on riittävän suuri vesihöyrynvastus ja ettei lämmöneriste vety. Vettynyt eriste ei enää eristä suunnitellusti ja lisäksi se pitää lattiavalun pitkään kosteana, mikä saattaa johtaa sisäilma ongelmiin. Koska Finnfoam läpäisee huonosti vesihöyryä, maasta tuleva kosteus ei pääse tunkeutumaan eristeen läpi ja tällöin betonilaatta kuivuu tehokkaasti sisälle päin. Myös käytön aikana betonilaatan kosteuspitoisuus jää alhaisemmaksi ja rakenteen kosteustekninen toimivuus paranee merkittävästi.
Kun lämmöneristeen paksuutta lisätään, silloin myös eristeen lujuutta pitää kasvattaa. Jos näin ei tehdä, millimääräinen painuma kasvaa. Tämä korostuu tänä päivänä passiivi- ja nollaenergiatalojen alapohjien eristepaksuuksissa. Karkeana muistisääntönä asuinrakennusten lattioiden lämmöneristeen riittävästä lujuusluokasta on seuraava: 100 mm:n lämmöneristeellä riittävä lyhytaikainen puristuslujuus on 100 kPa, 200 mm = 200 kPa, 300 mm = 300 kPa jne… Koska lähes nollaenergiataloissa alapohjan ohuin riittävä eristepaksuus on 300 mm, lämmöneristys tulisi tehdä aina vähintään Finnfoam F-300 -lujuusluokan tuotteilla
Lujan Finnfoamin painuma on erittäin pieni, koska se saavuttaa maksimilujuuden (lyhytaikainen puristuslujuus) jo noin 2 %:n painumalla, ja siksi myös pitkäaikainen puristuslujuus on erittäin hyvä. Lujalla Finnfoamilla voidaan rakentaa yhtenäinen lämmöneristys myös takan ja kantavien väliseinien alle. Lisäksi Finnfoam-eristeet kestävät hyvin lattiassa murenematta työmaanaikaisia pistekuormia.
Ontelolaatalla rakennettavassa rossipohjarakenteessa on Finnfoam-eristeet parasta sijoittaa ontelolaatan päälle. Tällöin kylmäsillat saadaan minimoitua ja rakenne on paloturvallinen. Myös mahdollinen lattialämmitys toimii energiataloudellisesti, sillä rakenne mahdollistaa lattialämmityksen nopean reagoinnin ulkolämpötilojen muutokseen eikä energiaa kulu ontelolaatan lämmittämiseen. Lisäksi ontelolaatan päälle asennettavat Finnfoam-eristeet estävät tehokkaasti ontelolaatassa olevan kosteuden pääsyä sisäilmaan.
Toteutettaessa tuulettuva alapohjarakenne ontelolaatalla tai puuvasoilla, on aina erittäin tärkeää asentaa suuren vesihöyrynvastuksen omaava lämmöneriste kauttaaltaan ryömintätilan pohjalle perusmaata vasten. Finnfoamin päälle asennetaan hiekkaa 10-20 cm, jonka tarkoitus on pitää eristeet paikallaan ja helpottaa kulkua ryömintätilassa. Ryömintätilan pohjalle asennettava Finnfoam-eriste parantaa merkittävästi rossipohjan kosteusteknisiä olosuhteita, koska kevään kondenssiaika jää lyhemmäksi ryömintätilan nopean lämpenemisen vuoksi. Lisäksi Finnfoam estää maasta nousevan kosteuden pääsyn alapohjarakenteisiin.
Finnfoam Oy on suunnitellut puurakenteista tuulettuvaa alapohjaa eli rossipohjaa varten oman eristelevyn. Finnfoamin korkea puristuslujuus (200…700 kPa eli 20…70 tn/m2) ja jäykkyys mahdollistavat rossipohjarakenteen yksinkertaistamisen. Rossipohjasta tulee nopeasti valmis ja sen päällä voidaan kävellä heti asentamisen jälkeen, jolloin vaarallinen koolauksilla killuminen vähenee. Finnfoam -lämmöneristeen lujuuden ja vesitiiviyden ansiosta rossipohja voidaan eristää ensin ja vasta sen jälkeen aloittaa tukevalla alustalla seinien ja yläpohjan teko. Saumojen tiivistys tehdään elastisella/joustavalla PU-saumavaahdolla ennen valua tai aluskatteen asennuksen jälkeen.
Finnfoam rossipohjaeristeillä saadaan yhdellä työvaiheella aikaiseksi tuulettuvan alapohjan koko tarvittava lämmöneristys, tuulensuoja, höyrynsulku ja kantava alusta lattiavalulle erittäin nopeasti. Työvaiheiden vähäinen määrä tekee asentamisesta erittäin kustannustehokkaan. Lujana ja kosteudelle tunteettomana materiaalina Finnfoam onkin optimaalinen tuulettuvan alapohjan lämmöneriste.
Finnfoamin rossipohjaeristeen päälle voidaan tehdä suoraan betonilaatta, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja muu tarvittava tekniikka. Myös lattiatasoitteita voi käyttää betonilattian sijasta niiden valmistajan ohjeiden mukaan. Toinen vaihtoehto on tehdä rossipohjaeristeen päälle lankkulattia tai jakavaksi kerrokseksi lattialevytys, jonka päälle pintarakenteeksi laminaatti tai parketti.