Passiivinen maalämpö ja -kylmä
”Miksi tätä ei ole aikaisemmin keksitty?”, herää ensimmäiseksi mieleen, kun on tämän loppuun lukenut.
Passiivisella maalämmöllä tai -kylmällä tarkoitetaan lämmön siirtämistä paikasta toiseen ilman lämpöpumppua. Maassa on paljon termistä massaa, jota voidaan hyödyntää tuloilman lämmittämiseen ja viilentämiseen. Tarvitaan ainoastaan kiertovesipumppu, joka kuluttaa sähköä vain 5…20 W.
Maapiiri, joka toteutetaan normaalilla lattialämmitysputkella tai vesijohtoputkella, voidaan asentaa rakennuksen ulkopuolelle, vesistöön tai rakennuksen alle.
Sijoitus rakennuksen ulkopuolelle
Rakennuksen ulkopuolelle asennettavassa putkistossa on runsaasti kaivuutöitä, koska putkisto asennetaan jopa 2 metrin syvyyteen, jotta talvella lämmönlähde olisi edes plussan puolella. Kesällä kylmälähde on yleensä alle 5 astetta. Tämä järjestelmä soveltuu erinomaisesti erityisesti kesällä viilennykseen, jolloin neste johdetaan suoraan erilliselle lauduttimelle eikä ilmanvaihtopiiriin.
Sijoitus vesistöön
Vesistöön asennettavassa putkistossa talvella lämmönlähde on +4 astetta, mutta kesällä kylmälähde on jopa yli 20 astetta. Tämä soveltuu erityisesti lämmönlähteeksi, mutta huonosti kesällä viilentämiseen.
Sijoitus rakennuksen alle
Kun putkisto sijoitetaan rakennuksen alle, perusmaan päälle ennen täyttömaata, ei ylimääräisiä kaivuutöitä synny. Tässä ratkaisussa kesän lämpöä voidaan jopa varastoida talven varalle, jolloin talvella on käytössä jopa yli 10 asteen lämmönlähde. Vastaavasti talven kylmää on varastoitu kesää varten, jolloin kesällä on käytössä 2…10 asteen kylmälähde. Putkistossa kiertävä vesi-glykoli tai vesi-etanoli johdetaan tuloilmankanavaan sijoitettuun lämmönvaihtimeen. Näin saadaan talvella esilämmitettyä tuloilmaa ja vastaavasti viilennettyä sitä kesällä. Ratkaisun investointi kustannukset rakennusvaiheessa ovat selkeästi vähemmän kuin esimerkiksi ilmalämpöpumpun. Ratkaisu edellyttää kuitenkin hyvää alapohjan lämmöneristystä, jolla on suuri vesihöyrynvastus.
Maailmalla on pyritty saamaan sama lopputulos johtamalla ilmanvaihdon tuloilmaputki maan kautta ilmanvaihtokoneelle. Tällainen tuloilman esilämmittäminen on kuitenkin hyvin riskialtis ratkaisu, koska kostean putken sisäpintoihin muodostuu helposti home- ja mikrobikasvustoja, josta mikrobit siirtyvät sisäilmaan. Tilanne on sama, kuin ottaisi raitisilman maakellarista. Passiivisessa nestekiertoisessa maalämmössä ei ole vastaavia riskejä, koska kennosto voidaan puhdistaa aika ajoin vastaavasti, kuten ilmalämpöpumppujen kennosto.