Energiatehokas pientalo säästää energiaa, mutta ei vielä varsinaisesti sitä tuota

• Hyvin eristetty – Energiatehokkaan talon vaippa on hyvin lämmöneristetty, jonka ansiosta talo kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin rakentamismääräysten minimivaatimukset täyttävä talo. Hyvin lämmöneristetty vaippa on ympäristöystävällisin ratkaisu, koska se säästää energiaa huoltovapaasti koko elinkaarensa ajan.
• Kustannustehokkain – Energiatehokkaan talon rakentaminen on taloudellisesti järkevintä. Se on elinkaarikustannuksiltaan selkeästi edullisin. Hankintahinnassa tarvitaan 1-4 % prosentin lisäinvestointi kokonaiskustannuksiin normirakentamiseen verrattuna. Lisäinvestointi eristeisiin voidaan kuitenkin säästää nollaenergiataloissa jo, kun erillinen järeä lämmitysjärjestelmä voidaan korvata kevyemmällä järjestelmällä. Energiatehokkaan talon asumis- ja huoltokustannukset ovat lisäksi huomattavasti pienemmät kuin tavallisessa talossa.
• Vähemmän tekniikkaa – Tekniikan lisääntyessä myös korjaus- ja huoltokustannukset lisääntyvät. Teknisten laitteiden elinikä on yleensä ainostaan 10-15 vuotta. Siirryttäessä passiivitalosta nollaenergiataloon tarvitaan lisää tekniikkaa energian tuotantoon.
• Helppo asua – Hyvin lämmöneristetyssä talossa on helppo asua sekä sen ylläpitäminen on yksinkertaista.
• Helppo toteuttaa – Energiatehokas talo on mahdollista toteuttaa jopa perinteisiä rakenteita yksinkertaisemmin.
• Turvallinen – Energiatehokkaassa talossa on hyvä sisäilman laatu ja kosteusteknisesti turvalliset rakenteet. Näistä tekijöistä ei saa tinkiä energiatehokkuuteen pyrittäessä.
• Hyvin suunniteltu – Energiatehokas talo on ammattilaisten suunnittelema. Itse talo, sen rakenteet ja talotekniikka on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi. Hyvistä suunnitelmista kannattaa maksaa, sillä suunnitteluvaiheessa lyödään lukkoon 90 % rakentamisen kokonaiskustannuksista ja noin 80 % talon tulevista käyttö- ja energiakustannuksista.

Energiatehokkaiden talojen määritelmiä

Eri tavalla toteutettuja matalaenergiataloja on rakennettu jo useiden vuosikymmenten ajan. Myös Suomeen rakennetuista passiivitaloista on kokemuksia jo lukuisista kohteista 20 vuoden ajalta. Passiivitalotkin ovat vain välivaihe, sillä on mahdollista rakentaa taloja, joiden nettoenergiankulutus on nolla tai jopa taloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat. Määritelmien kWh-lukemia vertailtaessa kannattaa huomata, että lukemat ovat laskennallisia ja kuvaavat normaalivuoden lämmitysenergiantarvetta.

Matalaenergiatalo

Vanhan, yleisesti käytetyn määritelmän mukaan matalaenergiataloksi on sanottu taloa, jonka lämmitysenergiantarve on puolet verrattuna sellaiseen taloon, joka täyttää voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimukset. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleiden uusien rakentamismääräysten myötä eristysvaatimukset tiukentuivat merkittävästi ja samalla matalaenergiatalon määritelmä muuttui. Uusien rakentamismääräysten ohjeiden mukaan matalaenergiarakennusta suunniteltaessa tulisi laskennallisten lämpöhäviöiden olla enintään 85 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa alle 90 kWh/brm² vuodessa.

Passiivienergiatalo

Passiivitalokonseptin idea on, että rakennusvaipasta tehdään erittäin energiatahokas ja siten rakennus tulee toimeen erittäin pienellä lämmitysenergiantarpeella. Yleisen määritelmän mukaan passiivitalo ei tarvitse lainkaan erillistä lämmitys- eikä jäähdytysjärjestelmää, vaan halutun sisäilman lämpötilan ylläpitämiseksi tarvittava energia on mahdollista tuottaa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Suomen ilmastossa ei päästä kovilla ja pitkäkestosilla pakkasilla sellaiseen tasoon, jossa tämä olisi mahdollista ja siksi konseptista on tehty Suomen olosuhteisiin paremmin soveltuva määritelmä. VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo tarvitsee lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa noin 20 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa noin 30 kWh/brm² vuodessa.

Nollaenergiatalo ja plusenergiatalo

Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. Plusenergiatalo tuottaa energiaa vuositasolla enemmän kuin se kuluttaa. Nollaenergiatalon rakentamisesta kerrotaan tarkemmin suunnittelun lähtökohtia-osiossa.