Millainen on energiatehokas pientalo?
Energiatehokas talo on ammattilaisten suunnittelema. Itse talo, sen rakenteet ja talotekniikka on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi. Tutustu energiatehokkaan talon ominaisuuksiin klikkaamalla eri osa-alueita kuvan tekstikenttiä.
Aurinkokeräimet ja -paneelit
Aurinkokeräimillä auringon säteily muutetaan lämmöksi ja taas aurinkopaneeleilla tai -kennoilla sähköksi. Aurinkoenergiaa on saatavilla myös Suomessa valtaosan aikaa vuodesta ja kesällä runsain mitoin. Esimerkiksi aurinkokeräimillä pystytään lämmittämään jopa 9 kuukautta vuodesta talouden kaikki käyttövesi. Aurinkokeräimien ja -paneelin optimaalinen asennuskulma vaihtelee ilmansuunnan mukaan. Harjakatolle optimaalinen asennuskulma on noin 35–45 astetta, mutta tasaisemmalle katolle asennuskulma on loivempi. Asennuksessa on hyvä huomioida, että puut tai korkeat talot eivät varjosta järjestelmää. Ilmansuunta vaikuttaa siihen, mihin aikaan ja miten tehokkaasti aurinkoenergiaa pystytään hyödyntämään kohteessa.
Lippa
Auringosta saatava lämpöenergia on merkittävä apu keväisin ja syksyisin, mutta kesällä auringon lämpökuorma kasvaa liian suureksi. Tältä suojaamaan tulisi talon eteläsivulle rakentaa katettu terassi tai vähintään lippa/katos, joka suojaa samalla ikkunoita auringon valolta kesäaikaan sekä koko taloa tuulelta ja viistosateilta.
Poistoilmalämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumpulla otetaan jäteilmasta lämpö talteen. Tällä hukkalämmöllä voidaan lämmittää käyttöveden lisäksi esimerkiksi märkätilojen vesikiertoisen lattialämmityksen vesi.
Lämmönvaihdin (passiivisen maalämmön)
Talvella passiivisella maalämmöllä lämmitetään tuloilmaa ja taas kesällä tuloilmaa viilennetään. Ratkaisu ei vaadi mitään lämpöpumppua.
LED-valaistus
Nollaenergiataloissa valaistuksen ja kodinkoneiden merkitys energiankulutuksessa kasvaa merkittävästi, koska tämä kaikki energia pyritään itse tuottamaan ekologisesti. Tänä päivänä kannattaa valita valaisimia joissa käytetään led-tekniikkaa. Niiden valoteho on vähintään yhtä hyvä kuin perinteistenkin valojen, mutta energian kulutus vain murto-osan.
Isot ikkunat
Nollaenergiatalon hyvin eristetyssä vaipassa korostuu ikkunoiden ja ovien merkitys. Ne ovat talon heikoin kohta lämmöneristyksen kannalta. Tämän takia niiden energiatehokkuuteen kannattaa panostaa. Lisäksi suuria lasiseiniä tulee välttää ja isot ikkunat suunnata etelään.
Eristetty vaippa
Rakennuksen energiatehokkuuden kannalta tärkein osa on rakennuksen vaippa. Hyvin lämmöneristetty vaippa toimii huoltovapaasti 50-100 vuotta. Ja se takaa myös tasaisen lämpimän ja vedottoman sisäilman. Rakennusvaiheessa eristeiden lisäämisen kustannus kokonaiskustannuksista on pieni ja lisäeristäminen jälkikäteen on aina hankalampaa ja kalliimpaa. Hyvä vaippa takaa myös alhaiset käyttökustannukset.
Routaeristys
Alapohjan lämmöneristeiden paksuuntuessa on tärkeää parantaa myös rakennuksen routaeristystä, koska alapohjaan vuotaa vähemmän hukkalämpöä. Jos näin ei tehdä kasvaa alapohjan jäätymis- ja routimisriski. Routaeristeen tärkein ominaisuus onkin luotettavuus! Luja ja vettymätön Finnfoam säilyttää eristysominaisuutensa vaativissakin olosuhteissa muuttumattomana.
Passiivinen maalämpö/-kylmä
Passiivisella maalämmöllä tai kylmällä tarkoitetaan lämmön siirtämistä paikasta toiseen ilman lämpöpumppua. Maassa on paljon termistä massaa, jota voidaan hyödyntää tuloilman lämmittämiseen ja viilentämiseen. Mikäli putkisto sijoitetaan lattiaeristeiden alle perusmaan ja täyttömaan väliin, hoituu asennus ilman lisäkaivuuta.
Jäteveden LTO
Asentamalla vesijohto ja viemäriputki samaan, hiekalla täytettyyn Finnfoam-putkikoteloon saadaan edullisesti aikaiseksi lämmönvaihdin, jossa osa jäteveden lämmöstä otetaan talteen. Viemärin hukkalämpö lämmittää vesijohtoa ja pitää sen sulana talviaikaan.
Rakenteellinen energiatehokkuus -opas
RTT:n Eristeteollisuuden ja ympäristöministeriön yhteistyöhankkeen tuloksena syntynyt ”Rakenteellinen energiatehokkuus” -ohje keskittyy rakenteellisen energiatehokkuuden välttämättömään hyödyntämiseen tulevaisuuden lähes nollarakentamisessa. Ohjeessa läpikäydään sen huomioiminen asuinrakennusten hanke- ja arkkitehtisuunnittelussa, rakenneratkaisuissa ja toteutuksessa. Ohjeen sisältämät esimerkit jo toteutetuista kohteista ja ratkaisuista tuovat esiin alan parhaat toteutukset ja niiden kosteusteknisen toimivuuden myös tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.
Ohje on vapaasti ladattavissa tästä:
Rakenteellinen energiatehokkuus.pdf
Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamissa-opas
RTT:n Eristeteollisuuden, ympäristöministeriön ja Puutuoteteollisuuden ikkunateollisuuden yhteistyöhankkeen tuloksena syntynyt ”Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa” -opas keskittyy rakennuksen passiivisen energiatehokkuuden (rakenteet, ikkunat, ovet) parantamiseen huomattavasti enemmän, kuin mitä määräykset edellyttävät.
Oppaassa esitetään asuinrakennusten rakenteiden korjausrakentamisessa huomioon otettavia asioita. Tavoitteena on selkeyttää korjausten yhteydessä tehtävän rakenteellisen energiatehokkuuden parantamisen hyötyjä, jotka näkyvät mm. asumisviihtyisyytenä, pitkäaikaisessa energiansäästössä ja voivat vaikuttaa kiinteistön arvon pysyvyyteen. Oppaan sisältämät esimerkit jo toteutetuista kohteista sekä korjausratkaisuja esittelevät tuotekortit tuovat esiin alan parhaat toteutukset.
Oppaan ovat laatineet VTT:n erikoistutkijat Tuomo Ojanen, Esa Nykänen ja Kari Hemmilä.
Ohje on vapaasti ladattavissa tästä: