Villa Succa
Perustiedot
Kohde: Villa Succa (172kem²)
Asuinpinta-ala: (4 h + k + rt + saunaos. + khh) huoneistoala yhteensä 121m²
AT ja varasto: huoneistoala yhteensä 34,5m²
Talon kokonaistilavuus: 612m³
Rakennusaika: huhtikuusta joulukuuhun 2010
Runko: Finnlamellin Timberframe –rakenne (pilaripalkki –tekniikka)
Vaipan eristys
Yläpohjarakenne: U-arvo 0,08
Rullahuopa, alushuopa, katevaneri 15mm, tuuletuskorotus 41×70, Finnfoam 280mm+30mm+30mm (yhteensä 340mm), kattopaneeli STS 20×170, näkyvät kattovasat 112×164 k900,
Ulkoseinärakenne: U-arvo 0,11
Ulkoverhous: UYV 28×170, tuuletuskoolaus ja eristeen kiinnitys 41×70 k600, Finnfoam 200mm (TF-rungon ulkopuolelle), Timberframe –runko 164×164, Finnfoam 80mm (TF-runkopuiden väliin), koolaus+villa 45mm (TF-runkopuiden väliin), kipsilevy erikoiskova 13mm (TF-runkopuiden väliin)
Alapohjarakenne: U-arvo 0,13
Tiivistetty soratäyttö, kapillaarikatko 200mm, Finnfoam 210mm (3 x FL-200/70mm), teräsbetonilaatta 90mm
Ulko-ovet: Artopine Skando, U-arvo 1,0
Ikkunat: Kiinteät lasit, U-arvo 0,7 ja Skaala Beeta GEA (MSEA), U-arvo 0,86
Tekniikka
Lämmitys ja lämmönjakotapa: Suora sähkölämmitys, vesikiertoinen lattialämmitys, iso varaava takka (Nunnauuni Blanca)
Ilmanvaihtolaite: Enervent Pingvin lämmön talteenotolla
Energialuokka: passiivitalo
Talon muoto ja koko pääpiirteissään oli selvillä jo tonttia etsittäessä. Lähtökohtina olivat seuraavat: talo tulisi olla yksikerroksinen ja suorakaiteen muotoinen niin että pitkä julkisivu pitäisi saada suoraan etelään päin ja sille sivulle sijoitettaisiin myös koko talon mitalle katettu terassi. Se suojaisi taloa myös viistosateilta ja kesäaikaan auringon lämpökuormalta, mutta syksyisin ja keväisin aurinko valaisee ja lämmittää kotia etelään suunnattujen isojen ikkunoiden kautta. Turhiin neliöihin ei haluttu investoida vaan suunnittelun lähtökohtana oli järkevään tilankäyttöön. Lisäksi talo tultaisiin eristämään todella hyvin eli vähintään passiivitalon eristevahvuuksilla, jolla saavutetaan alhaiset huolto- ja käyttökustannukset.
Muita Villa Succan suunnitteluperiaatteita olivat märkätilojen keskittäminen talon keskelle, kodinhoitohuoneen ja teknisen tilan yhdistäminen, varaavan takan ja massiivisen tiilipiipun sijoittaminen mahdollisimman keskelle rakennusta sekä koetellun tekniikan ja ajattomien pintamateriaalien valinta huonetiloihin.
Huolellisen puolen vuoden suunnittelu ja valmistelu jakson jälkeen työt tontilla alkoivat viikolla 13 naapurien kanssa yhteisen pihatien rakentamisella. Tien ja tontin alla kallio oli lähes näkyvissä, ja kaikki maahan upotettava kuten putket ja kaapelit piti louhia. Putket asennettiin Finnfoam-putkikoteloon, jonka asennussyvyys oli vain 120 cm. Viemärin hukkalämpö lämmittää kotelossa myös tontille tulevaa vesijohtoa eikä jäätymisestä ole pelkoa. Hulevesiviemärit asennettiin kotelon ulkopuolelle, mutta routaeristeen alle.
Anturat toteutettiin viikolla 16 Finnfoam-anturamuotilla, ja sen jälkeen sokkelit tehtiin valuharkoilla. Sokkelin molemmin puolin asennettiin Finnfoamia estämään kylmäsillan muodostumista. Alapohjaan asennettiin 210 mm Finnfoamia (3 x FL-200/70mm).
Seinät ja katto tehtiin Finnlamellin 164×164 mm paksuisella liimapuisella Timber Frame-rungolla. Liimapuupalkit jäivät osaksi talon sisäpuolelle näkyviin. Yläpohjassa kattovasojen päälle ladottiin 20 mm paneelit, kaksi kertaa 30 mm täyspontattu Finnfoam-levyt ristiin toisiinsa nähden. Niiden päällä on 280 mm Finnfoamin F-29-eristettä (λDeclared 0,031) . Eristeiden päälle kiinnitettiin 41×70 mm tuuletuskoolaus (+eristeen kiinnityspuu), niiden päälle havuvaneri ja päällimmäiseksi kaksikerroksinen bitumikate.
Seinän paksuus on kokonaisuudessaan 400 mm. Tästä lämmöneristeen osuus on 280 mm, josta rungon ulkopuolella on 200 mm ja loput rungon välissä. Seinän eristäminen sattui parhaiden kesähelteiden aikaan. Paksu eristekerros piti sisätilan työskentelylle mukavassa 22 asteessa, vaikka ulkona elohopea kipusi 32 asteeseen lämpöä.
Tavoitteena oli saada ulkopuoli valmiiksi ennen syyssateita. Siinä onnistuttiin. Sisätöitä olikin mukava tehdä peruslämpimässä ja puolivalmiissa kodissa syyskuusta joulukuuhun. Kiinteät kalusteet tulivat itsenäisyyspäivän aikoihin josta alkoi ns. sisustus- ja viimeistelyvaihe. Muuttamaan päästiin joulun jälkeen ja tammikuu meni vielä pieniä sisätöiden viimeistelyjä tehdessä.
Onnistuimme pysymään tiukassa noin vajaan kahdeksan kuukauden rakentamisaikataulussa hyvän suunnittelun ansiosta. Avainasioita onnistumisessa olivat; hyvät ja sisäistetyt suunnitelma, mietitty pohja, materiaalit mahdollisimman pitkälle valmiina, vesi ja sähkö tontilla ennen töiden käynnistämistä, hyvillä työkaluilla ja materiaaleilla on mahdollisuus saada ensiluokkaista jälkeä aikaan. Työmaan on myös aina oltava siisti, koska se helpottaa tekemistä ja parantaa turvallisuutta materiaalien hukasta puhumattakaan.
Talossa on sähkölämmitys koska mikään muu järjestelmä ei olisi maksanut itseään koskaan takaisin, koska energian kulutus on niin pientä. Lämpö jaetaan vesikiertoisella lämmitysputkistolla. Varaaja on Jäspin Tehowatti ja ilmanvaihtolaite Enerventin Pingvin. Laskennallisesti talossa kuluu noin 8000 kilowattituntia. Tästä lämmityksen osuus olisi 3000 ja taloussähkön osuus 5000 kilowattituntia. Kuluneen vuoden kokonaisenergiankulutus oli 9300 kWh, joka osoittaa laskelmien pitäneen hyvin paikkansa. 2010-2011 talvi oli vielä todella kova. Talossa on lisäksi lisä- ja varalämmönlähteenä iso Nunnauunin varaava takka, joka luovuttaa lämpöä tasaisesti huoneilmaan eikä lämpöpiikkejä synny.