Nollaenergiataloa suunniteltaessa tärkein asia on suunnitella ja toteuttaa taloon hyvin lämmöneristetty ja tiivis vaippa. Riittävä ja kosteusteknisesti toimiva lämmöneristys on edellytys toimivien ja pitkäikäisten rakenteiden toteuttamisessa.
Hyvin eristetty vaippa toimii huoltovapaasti 50-100 vuotta! Alapohjan, seinien ja yläpohjan lämmöneristystä tulee tarkastella kokonaisuutena, joista muodostuu rakennukselle tiivis vaippa. Näiden liittymäkohtien huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen on erittäin tärkeää, koska pienetkin kylmäsillat korostuvat hyvin eristetyissä rakenteissa.
Rakennusvaiheessa parempaan lämmöneristävyyteen panostaminen on pieni lisäkustannus. Lisäeristäminen jälkikäteen on aina huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa kuin rakennusvaiheessa.
Nollaenergiatalon hyvin eristetyssä vaipassa korostuu ikkunoiden ja ovien merkitys. Ne ovat talon heikoin kohta lämmöneristyksen kannalta. Tämän takia niiden energiatehokkuuteen kannattaa panostaa. Lisäksi suuria lasiseiniä tulee välttää, koska niiden vaikutus heikkona lämmöneristäjänä korostuu helposti passiivi- ja nollaenergiataloissa.
Finnfoam on ideaalinen lämmöneristemateriaali passiivi- ja nollaenergiataloihin. VTT tutki, että Finnfoamin täysin yhtenäiseen ja suljettuun solurakenteeseen ei pääse syntymään hometta. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus, koska vesihöyryn virtaussuunta vaihtelee tänä päivänä vuodenaikojen mukaan. Nykyaikaisissa viihtyisissä passiivitaloissa sisäilman lämpötilaa viilennetään kesällä esim. passiivisella maalämmöllä tai ilmalämpöpumpulla, joka saa aikaiseksi sen, että vesihöyry virtaakin ulkoa sisäänpäin osan aikaa päivästä.
Finnfoamin vesihöyrynvastus on suuri. Finnfoam- rakenne toimiikin kuten yhtenäinen puurakenne, joka on todettu hyväksi monen sadan vuoden kenttäkokeissa. Finnfoamin eristyskyky on 3-4 kertaa puuta parempi ja vesihöyrynvastus on yli 2 kertaa suurempi. Eli 100 mm Finnfoamia vastaa eristyskyvyltään yli 400 mm puuta ja vesihöyrynvastukseltaan noin 200 mm puuta. 100 mm:n Finnfoamista menee siis kaksi kertaa enemmän vesihöyryä läpi mitä 400 mm:n puusta. Finnfoam ei kuitenkaan lahoa tai mätäne, vaikka solun sisällä olisi mikropisara vettä. Tämä vesi ei pääse valumaan eikä sinne voi myöskään muodostua hometta.
Finnfoamin eristyskyky paranee mitä kylmempää on, sillä tiiviin eristeen sisällä ei voi tapahtua konvektiota eli ilmavirtauksia. Lisäksi solukaasuna olevan ilman eristyskyky paranee mitä kylmempää on. Passiivi- ja nollaenergiataloissa vaipan eristyskyky on varmasti riittävä hukkalämmön määrään nähden pikkupakkasillakin, mutta kovilla pakkasilla lisälämmöntarve kasvaa. Finnfoamin eristyskyvyn parantuessa lisäenergian tarve kuitenkin pienenee. Huokoisissa rakenteissa ilmavirtaukset eristeen sisällä saattavat heikentää lämmöneristävyyttä, mutta Finnfoamissa näin ei käy.
Maanvaraisessa lattiassa eristyspaksuuden kasvattaminen lisää eristeiden painumisriskiä. Onkin tärkeää kasvattaa eristeen lujuutta eristepaksuuden suhteessa. Esim. 100 mm paksu eriste ja lyhytaikainen puristuslujuus 100 kPa, 200 mm paksu ja puristuslujuus 200 kPa, 300 mm ja 300 kPa…
Rakenna taloon hyvin lämmöneristetty vaippa. Hyvin eristetty vaippa toimii huoltovapaasti 50-100 vuotta sekä takaa myös tasaisenlämpimän ja vedottoman sisäilman.